Eilen Verdi aloitti pohjatyökurssin, jonka tarkoituksena on vahvistaa jo aiemmin opittuja asioita sekä oppia hieman uuttakin. Uutena asiana tulee noutaminen, jota olemmekin jo hieman harjoitelleet, vaikkakaan emme kovin hyvällä menestyksellä :-) Verdin mielestä kun on tähän asti ollut paljon mukavampaa jäädä leikkimään noutoesineellä kuin tuoda se takaisin heittäjälle tai saati sitten luopua siitä edes hetkeksi :-) Pitänee siis hankkia kaksi samanlaista ja yhtä kiinnostavaa noutoesinettä :-)
Tarkoituksena on käyttää noutamisen opettelussa ensimmäistä kertaa naksutinta. Tämän viikon aikana vielä ehdollistamme Verdiä naksautukseen ja ensi viikolla alkaa varsinainen harjoittelu. Saas nähdä, kuinka meidän käy :-)
Pohjatyökurssilla keskitytään myös hihnakäyttäytymiseen, mikä tuleekin meille ihan tarpeeseen, varsinkin näin ensilumien aikaan :-) Tähän mennessä Verdi on jo oppinut, että hihnan kiristyessä pysähdytään, löysätään hihnaa ja otetaan katsekontakti. Kun jatkamme matkaa, hihna kuitenkin kiristyy jälleen. Verdi siis tietää, mitä sen täytyy tehdä, jotta matka jatkuisi. Se ei kuitenkaan taida vielä ymmärtäää, miksi oikein pysähdymme. Ehkä se ajattelee, että pysähtelemme ihan muuten vain huviksemme, ja aina kun pysähdymme, sen täytyy tulla lähemmäs ja ottaa katsekontakti, jotta matka taas jatkuisi :-)
Verdi ei siis vielä ole ymmärtänyt, että aiheuttaa pysähtymisen vetämällä ja voi myös estää sen kulkemalla rauhallisemmin ja tarkkailemalla hihnan toista päätä. Tai sitten on ymmärtänyt, mutta ei vaan millään malta, kun joka paikkaan on pakko päästä :-)
Olemme kokeilleet myös suunnan vaihtelemista, mikä onkin toiminut ihan kivasti aukeilla paikoilla, joissa Verdi ei osaa aavistaa, mihin suuntaan lähdemme seuraavaksi. Tavallisesti suuntia on kuitenkin vain kaksi, eteen ja taakse, jolloin Verdistä on yhtä kiinnostavaa mennä kumpaan suuntaan tahansa, eikä ole väliä, kuinka usein suuntaa vaihdamme.
Verdi tulee kyllä nätisti vierellä, jos sitä vain palkitaan tarpeeksi usein. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että Verdi kulkisi aina vierellä, vaan voisi haistella ja nauttia ulkoilusta. Kuitenkin niin, ettei hihna aina kiristyisi, jolloin Verdin lisäksi myös me voisimme nauttia ulkoilusta :-)
Tarvitaan siis paljon kärsivällisyyttä, paljon toistoja ja ennen kaikkea johdonmukaisuutta, jotta hihnalenkit olisivat mukavia hihnan molemmissa päissä. Kurssin aikana saammekin varmasti tietää, mitä teemme väärin ja mitä oikein. On myös huomattavsti helpompi käyttäytyä johdonmukaisesti, kun tietää, että varmasti tekee oikein eikä ainakaan tietämättään vain pahenna asiaa :-)
Ennen joulua onkin vielä paljon harjoiteltavaa. Ensi viikoksi on harjoiteltava jo opittujen asioiden lisäksi luoksetuloa eteen, seisomista sekä seuraamisen käännöksiä, jotka taitavatkin olla vaikeampia minulle kuin Verdille :-) Naksuttimeen ehdollistamista ei myöskään tule unohtaa, jotta ensi kerralla pääsemme aloittamaan noutamisen opettelua.
Nyt vain toivotaan, että joulupukki muistaa ottaa huomioon, kuinka ahkerasti ja kiltisti olemme Verdin kanssa harjoitelleet :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti