Uskaltauduin ilmoittamaan Verdin kuukauden kuluttua alkavalle agilitykurssille :-) Sen verran vilkkaana ja vauhdikkaana poika on ollut. Edetään kuitenkin rauhallista tahtia Verdin vointia kuunnellen, matalilla esteillä ja katsotaan rauhassa, kuinka hypyt ja käännökset lähtevät sujumaan. Kuivaharjoittelussa sylikäännökset sujuvat varsin ketterästi.
Täytyy muistaa myös tarkkailla, ettei Verdi stressaannu liiaksi harjoitellessa tai omaa harjoitusvuoroaan odotellessa. Selvää on kuitenkin, että jotakin toimintaa Verdille on keksittävä :-) Jos agility tuntuu liian stressaavalta, täytynee keskittyä tokoiluun. Harmi, kun nenätyöskentely on talvisaikaan hieman haastavaa. Riittäisiköhän Verdin keskittymiskyky hajuerotteluun? Saataisiin mummille kanttarellikoira :-) Ilmavainu ei tosin ole Verdin vahvimpia puolia.
Toivottavasti voisimme kuitenkin jatkaa agilitya. Emäntäkin on kovin innoissaan, kun pääsee palauttelemaan mieleen vähäisiä ohjaustaitojaan, ja ehkä vähän uuttakin oppimaan :-) Saattaahan siitä toki olla hyötyäkin, jos ei koira ole aivan yhtä vauhdikas kuin aiemmin. Ennättää emäntäkin edes hetken aikaa miettiä, mihin suuntaan pyörähtelee ja käsiään heiluttelee ;-)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Onpa mukava, jos Verdi pääsee harrastelemaan! Rico kävi kontrolli veri-ja virtsakokeessa, kaik on OK. Ricon pää tahtoo mennä kallelleen kun alkaa väsymys painamaan ja tasapaino ei todennäköisesti palaa ennalleen koskaan.Kovalla ja tasaisella alustalla menee tosi hyvin, mutta pehmeä alusta saa hieman horjahtelemaan aika ajoin, esim.sammaleinen alusta. Mutta olemme täysin siemauksin nauttineet Ricon energisistä ajoista.
Kyllä varmaan helpottaa jo emännän ja isännän elämää sielläkin!
Nautinnollisia ja ihania hetkiä agilityn parissa:)
Onpa kurjaa, jos Ricon tasapaino ei palaudu ennalleen :-( Täytyy kuitenkin tosiaan nauttia siitä, mitä on ja yrittää olla murehtimatta sitä, mitä mitä ei ole. Emmehän mekään varmaksi voi tietää, mitä tapahtuu Verdin lääkityksen vähentyessä.
Nautitaan kuitenkin hyvistä hetkistä ja kokeillaan nyt toiveikkaana agilityakin :-) Täytyy kuitenkin muistaa luovuttaa ja antaa Verdille lisää aikaa toipua, jos siltä vähääkään näyttää.
Kiva oli kuulla taas teidän kuulumisia :-)
Ihanaa, pääsette pikkuhiljaa palaamaan normaaleihin Verdinkin rakastamiin touhuihin ja harrastuksiin mukaan :) Varmasti tekee hyvää Verdillekin, joka ei takuulla pidä itse itseään enää minään toipilaan ;-) Ja kun seuraat koiran vointia ja tunnette Verdin niin hyvin, niin varmasti osaat sitten höllentää menoa taas tarvittaessa, ettei stressiä tule liikaa. Nauttikaahan taas agilitysta ja muista mukavista asioista :D
t. Pia
Lähetä kommentti